YNAB eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan budjetointia

LauriTalouden hallinta0 Kommenttia

Budjetoinnin rahapuu

Jaa tämä artikkeli

Edellisessä blogikirjoituksessa kerroin siitä, kuinka sattumalta löysin You Need a Budget (YNAB) -sovelluksen ja aloimme budjetoida sillä perheemme rahavirtoja yhdessä vaimoni kanssa. Tässä artikkelissa käsittelen tarkemmin budjetointia ja niitä periaatteita, jotka olen havainnut toimiviksi.

YNAB: You Need a BudgetKuten aiemmin kirjoitin, henkilökohtainen talous on kuin hengitystä. Rahaa virtaa sisälle käytettäväksi erilaisista tulolähteistä (tyypillisesti palkka) ja sitä virtaa ulos erilaisiin järkeviin, ennakoituihin, yllättäviin tai ääliömäisiin menoihin. Virtaus voi olla hallitsematonta tai sitä voidaan hallita budjetoimalla.

Millä tavalla tämä sitten liittyy blogini teemaan yrittäjyydestä? Olen tullut tulokseen, että budjetointi on kuin peruskallio, jonka varaan kaikki muut rahaan liittyvät asiat rakentuvat. Mahdollisuuksien parantamiseksi ja oman hyvinvoinnin takia henkilökohtaisen taloudenhallinnan tulisi olla ensin timanttisen kova ennen kuin syöksyy suin päin perustamaan yritystä. En usko, että yksikään yritys voi olla pitkällä tähtäimellä kestävä, jos sen johdossa ei ymmärretä budjetoinnin merkitystä yrityksen kannattavuudelle.

Neljä väärää käsitystä budjetoinnista

Budjetoinnin myytit ratkottavanaBudjetointi ei ole mediaseksikästä. Siitä syntyvät mielleyhtymät ovat luotaantyöntäviä – tiedättehän, sellaisia äärimmäisen kuivia ja tylsiä. Trendikkäissä ”Näin laitat taloutesi kuntoon viikossa” -oppaissakin saatetaan vain mainita muutamassa sivulauseessa, kuinka budjetoiminen voisi olla hyödyllistä ja että olisi kiva, jos esimerkiksi 10% tuloista laitettaisiin tyynyn alle sadepäivää varten. Yleensä tällaisissa teoksissa käsitellään pääsääntöisesti vain uusia ja ennen kaikkea myyviä kohumenetelmiä X,Y ja Z, joilla rahan väitetään tulevan jo heti huomenna ovista ja ikkunoista – ainakin kirjan kirjoittajalle. En tiedä mistä budjetointiin liittyvät kuivat mielikuvat ovat syntyneet, mutta ainakin muutamat väittämät ovat täysin vääriä.

Tyypillinen virheellinen väittämä on, että budjetointi vaatisi valtavan paljon aikaa. Me käytämme siihen kuukaudessa aikaa alle kaksi tuntia. Ja jos tarkkoja ollaan, siitäkin ajasta varsinaista budjetointia on noin 10 minuuttia ja loput ajasta kuluu koko perheen kaikkien menojen naputtamiseen budjetointiohjelmaan. Prosessi on alkuun ehkä vähän hidas, mutta se nopeutuu sitä mukaa, kun muodostuu kokonaisvaltainen käsitys omista kuukausittaisista ja vuosittaisista menoista.

Toinen virheellinen myytti, johon itsekin joskus uskoin, on että budjetointi perustuisi taitavaan ennustamiseen. Myyttiin liittyy myös ajatus, että epäsäännöllisillä tuloilla ei voi tehdä budjetointia, koska silloin edes omia tulojaan ei voi ennustaa tarkasti. Budjetointi ei kuitenkaan ole ennustamista vaan päättämistä. Joka kerta kun saa rahaa jostain, tulisi esittää itselle kysymys: ”Mihin suunnittelen käyttäväni tämän rahan ennen kuin saan rahaa seuraavan kerran?” Jos itse eläisin tällä hetkellä epäsäännöllisillä tuloilla, todennäköisesti saisin nopeasti hermoromahduksen stressistä, mikäli en tekisi budjettia itselleni.

Tunnen monia, jotka haluavat elää spontaanisti vailla suunnitelmia. He todennäköisesti kuuluvat niihin, jotka uskovat, että budjetointi tappaa kaiken vapauden tehdä yllättäviä ja pikaisia päätöksiä. Jos ostat säännöllisesti vaatteita hetken mielijohteesta, täytyy sinun mielestäni joko opetella pysymään poissa vaatekaupoista tai sitten tunnustaa tosiasioita omasta perusluonteestasi ja budjetoida rahaa mielihalujasi varten. Et edelleenkään tiedä ennakkoon, mitä tai milloin ostat, mutta ainakin olet budjetoinut rahat valmiiksi shoppailua varten.

Monet ajattelevat, että budjetoinnista ei ole heille hyötyä, koska heillä menee taloudellisesti riittävän mukavasti. Myös minä ajattelin niin ennen budjetoinnin filosofian opettelua. Nykyään olen sitä mieltä, että juuri tällainen suhtautuminen on pahimmanlaatuista typeryyttä. Se on melkein sama kuin ajattelisi, että voin elää epäterveellisesti, koska tällä hetkellä olen terve. Parhaimmillaan budjetoinnin sivuuttamisessa tuhlaa vain hieman rahaa, kun sitä ei käytä suunnitelmallisesti. Pahimmillaan sitä kadottaa hahmotuskyvyn omista tuloistaan suhteessa omiin menoihin, ja parin suunnittelemattoman lainan jälkeen huomaa täysin yllättäen olevansa taloudellisesti aika paljon ahtaammalla.

Virheellisistä mielikuvista huolimatta on todettava, että budjetointi vaatii kuitenkin pitkäjänteisyyttä ja asennemuutosta samalla tavalla kuin vaikkapa laihduttaminen. Ei ole mitään hyötyä kokeilla budjetoimista vain yhtä tai kahta kuukautta ja sitten luovuttaa palaten takaisin vanhaan elämäntyyliin. Budjetoinnista on tehtävä tapa tai muuten se ei toimi.

Nyt kun väärät käsitykset on oikaistu, voin käydä läpi neljä perusperiaatetta, joita olen alkanut noudattaa budjetointiin liittyen. Niiden noudattaminen on avannut ainakin minun mieleni ymmärtämään budjetoinnin yksinkertaista nerokkuutta.

1. SÄÄNTÖ: Määritä jokaiselle eurolle tehtävä

Määritä jokaiselle eurolle tehtäväJokaiselle tienaamallesi eurolle tulee määrittää tehtävä. Käytetäänkö tämä euro ruokaan? Entäpä tuo euro, meneekö se kolmen kuukauden päästä maksettavaan autoveroon? Pitäisikö tämä laittaa omiin viikonlopun iltarientoihin?

Kaikkea ei tarvitse tietää etukäteen, mutta on hyvä huomata, että eräät asiat ovat kohtalaisen vakioita ja joitain asioita ei voi jättää huomioimatta – tai tietenkin voi jättää huomioimatta, mutta elämä muuttuu aika pian kurjempaan suuntaan, jos vuokran jättää maksamatta. Me budjetoimme nykyään siten, että ensimmäisenä suunnittelemme rahat vakioituihin kuukausittaisiin menoihin (esimerkiksi asuntolaina, autolaina, yhtiövastike, puhelimet, päiväkoti, Internet-liittymä). Tämän jälkeen budjetoimme kuukausittaisiin menoihin, jotka eivät ole aivan niin vakioituja (esimerkiksi ruoka, taloustuotteet, vapaa-aika). Loput rahat jaamme sen mukaan, mitä vuosittaisia kuluja on tulossa (vakuutukset, lehtitilaukset), mitä projekteja on suunnitteilla (uuden sängyn ostaminen, lomamatka) ja kuinka paljon haluamme laittaa säästöön (hätävarat, sijoitukset).

Parisuhteissa suositan vahvasti tekemään budjetoinnin yhdessä ja keskustelemaan rakentavasti, mihin rahat suunnitellaan laitettavaksi ja miksi. Tehkää budjetoinnista positiivinen yhteinen hetki ja tarvittaessa vaikka palkitkaa itsenne budjetoinnin jälkeen. Väittäisin, että kokemus on parisuhdetta ennemmin vahvistava kuin rikkova. Ja vaikka en mikään parisuhdeasiantuntija olekaan, niin ainakin itse kyseenalaistaisin parisuhteen järkevyyden, mikäli yhdessä ei pystytä edes tekemään yhteistä suunnitelmaa perheen taloudenhallinnasta.

Muistakaa myös budjetoida osa rahoista oman mielenterveytenne vuoksi kummallekin täysin henkilökohtaiseksi hupirahaksi, jonka käyttöä ei tarvitse sen enempää selitellä puolisolle. Näin vältytte todennäköisesti parhaiten ahdistumasta etenkin budjetoinnin alkutaipaleella.

2. SÄÄNTÖ: Säästä pahan päivän varalle

Säästä pahan päivän varalleKuten edellisen säännön kohdella totesin, eräät kulut tulevat vastaan säännöllisesti . Osa kuluista toistuu kuukausittain, osa parin kuukauden välein ja osa ainoastaan vuosittain. Alussa voi olla vaikea hahmottaa kaikkia mahdollisia tällaisia kuluja, mutta menojen merkitsemisen myötä niistä muodostuu pian todella kattava käsitys. On hyvä myös miettiä ajoittain, onko osa toistuvista kuluista karsittavissa, sekä missä vaiheessa tiedossa oleviin menoihin kannattaa alkaa reagoida. 240 euron suuruiseen vuosittain toistuvaan laskuun on helpompi reagoida, jos siihen budjetoi 20 euroa kuukausittain, kuin että sitä varten alkaisi laittaa syrjään 80 euron suuruisia summia vasta kolme kuukautta ennen eräpäivää.

Jos jokin elämässä on varmaa, niin yllättävät rahareiät. Sadepäivä koittaa aina lopulta ja on realistisempaa elää ajatellen, että milloinkohan se pesukone hajoaa kuin että toivottavasti se pesukone ei ikinä hajoa. Yönsä nukkuu paljon levollisemmin, kun tietää säästäneensä järkevällä budjetoinnilla elämäntilanteeseen sopivan suuruisen summan rahaa odottamaan sitä pahaa päivää. Sopivan määrän joutuu jokainen päättämään itse siten, että huomioi omaan talouteensa vaikuttavat tekijät. Meillä summa on noin parin kuukauden palkka allokoituna talon ja auton huoltamiseen sekä muihin yllättäviin kuluihin.

3. SÄÄNTÖ: Suhtaudu oikein vastoinkäymisiin

Suhtaudu oikein vastoinkäymisiinBudjetointi ei ole vaikeaa, mutta elämänmuutoksen tekeminen tyypillisesti on. Myös budjetointi ja budjetin noudattaminen vaativat tietynlaista taitoa. Ennen kaikkea siihen on suhtauduttava riittävän vakavasti, mutta samalla myös joustavasti. Luovuttaa ei saa ensimmäisen ”epäonnistumisen” kohdalla.

Nyt tulee pieni salaisuus. Emme ole vielä kertaakaan noudattaneet palkkapäivänä tehtyä budjettia. Budjettia saa ja pitää muokata jatkuvasti. Kukaan meistä ei ole selvänäkijä ja yllättäviä asioita tulee eteen aina. Jossain kohtaa tulojen saamisen välisenä ajanjaksona tulee hetki, jolloin tajuaa tarvitsevansa jotain, mitä ei ole ennalta ajatellut. Itse kaivan silloin tekemämme budjetin esille ja mietin, että onko jostain asiasta otettavissa rahaa ja siirrettävissä se yllättäen syntyneeseen tarpeeseen.

Entä sitten, kun tapahtuu se huomaamaton budjetin ylitys? Merkitset kulujasi budjetointiohjelmaan tai -taulukkoon ja huomaat ylittäneesi jonkin budjettikategorian vaikkapa 50 eurolla. Ota isku vastaan ja ole joustava. Mieti analyyttisesti, mistä ylitys johtui. Oliko se spontaani ostos, johon ei ollut budjetoitukaan rahaa? Voitko välttää jatkossa tilanteen? Voiko tulevaisuudessa asian huomioida jotenkin? Tärkeintä on kuitenkin tehdä muutos budjettiisi ja siirtää ylitetyn summan verran rahaa jostakin toisesta osasta budjettia, jossa sitä vielä on käyttämättä. Mikäli ylitystä ei pysty paikkaamaan, on pakko vain merkitä seuraavan kuukauden budjettiin ylityksen verran miinusta budjetoitaviin varoihin. Ylitykset budjetissa eivät ole epäonnistumisia. Ne ovat inhimillisiä. Älä luovuta!

4. SÄÄNTÖ: Elä edellisen kuukauden tuloilla

Elä edellisen kuukauden tuloillaEdellisen kuukauden tuloilla eläminen on sääntö, johon YNAB-sovellus on ohjannut omalla logiikallaan, mutta mielestäni se on myös samalla budjetoinnin tärkein sääntö. Se voi samalla olla myös vaikein sääntö saavuttaa.

Me pystyimme aloittamaan säännön noudattamisen heti, koska meillä oli budjetoinnin aloittamisen yhteydessä juuri noin kuukauden suuruiset tulot säästössä. Kaikki eivät varmasti ole kuitenkaan yhtä onnekkaassa tilanteessa ja mitä enemmän ”kädestä suuhun”-periaatteella valmiiksi elää, sitä todennäköisempää on, että neljännen säännön noudattamisen aloittaminen tuntuu mahdottomalta. Muista, että se ei oikeasti ole sitä. Väitän, että kohtalaisesti velkaantunut pikavippaajakin pystyy pääsemään tilanteeseen, jossa säännön noudattaminen onnistuu, kunhan yrittää määrätietoisesti. On löydettävä keinot, joilla luo säästöön sen kriittisen kuukauden rahapuskurin, jonka säännön noudattaminen vaatii. Ennen kaikkea on muistettava, että tämän kriittisen säästötavoitteen saavuttaminen ei ole maratonjuoksu vaan 400 metrin pikamatka. Mieti keinoja kuinka pääsisit tavoitteeseen. Elä pari kuukautta tarvittaessa niin kituuttaen kuin pystyt, tee ylimääräisiä pätkätöitä, muuta lomapäivät rahoiksi, hyödynnä mahdolliset veronpalautukset ja ole luova. Muista, että hetkellinen rehkiminen on vain tilapäistä, kunnes olet saavuttanut lyhytaikaisen tavoitteen. Älä kuitenkaan lainaa rahaa puskurin luomiseksi.

Kun lopulta saavutat tavoitteen ja pystyt elämään seuraavan kuukauden edellisen kuukauden tuloillasi, voit hengähtää. Edellisen kuukauden tuloilla eläminen poistaa monia haasteita kuten muun muassa epäsäännöllisten tulojen budjetoimisen vaikeuden. Et enää elä kädestä suuhun ja todennäköisesti nukut yösikin paremmin ja vähemmän stressaantuneena. Elämänlaatu kohenee välittömästi saavutettuasi taloudellisen tilanteen, jossa pystyt noudattamaan tätä tärkeintä sääntöä.

Budjetointityökalujen valitseminen

Kuten edellisessä artikkelissa mainitsin, You Need a Budget -sovellus ei ole mikään automaattinen avain onneen. Budjetointiin on varmasti olemassa monia loistavia ja jopa parempia ohjelmia. Tee se itse -miehille Microsoft Excel tai Google Sheets ovat suositeltavia ohjelmia. Jokainen voi rakennella juuri sen näköisen ja oloisen budjetointitaulukon kuin itse haluaa. Joskus tulevaisuudessa voisi olla mielenkiintoista tutustua muihin kaupallisiin budjetointisovelluksiin, mutta toistaiseksi ainakin noudatan periaatettani: ”Ehjää ei kannata lähteä korjaamaan”. YNAB on meidän taloutemme tarkoituksiin erinomainen sovellus, joka tekee sen mitä lupaa. Erityisen hyvää siinä on se, kuinka se ohjaa omalla logiikallaan noudattamaan juuri tuota mielestäni budjetoinnin tärkeintä sääntöä eli edellisten kuukausien tuloilla elämistä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että budjettiohjelman vaihtaminen voi olla työlästä. Voi olla, että vaihtamisen yhteydessä talousdataa on kertynyt jo useilta vuosilta ja sen siirtäminen toiseen taulukkoon tai sovellukseen ei onnistukaan enää helposti. Itse ainakin pidän sitä tärkeänä, että pystyn seuraamaan ja vertaamaan edellisten vuosien tietoja nykyhetken tilanteeseen.

YNAB: You Need a BudgetTyöläintä budjetoinnissa on se, että aivan kaikki kulut on kirjattava ylös ja vielä riittävällä tarkkuudella. Alkuvaiheessa naputtelimme kuiteista näkyvät ostokset YNAB-ohjelmaan päivän päätteeksi, mutta kokemuksen ja varmuuden kasvaessa laiskistuimme. Olemme päätyneet rakentamaan budjettikategoriamme siten, että voimme vain kopioida kuukauden päätteeksi menot verkkopankin tiliotteesta lähes sellaisenaan. Vielä kun suomalaisista verkkopankeista pystyisi siirtämään tiliotteen suoraan budjettiohjelmaan, niin säästyisi taas pieneltä vaivalta. Sellaisesta ominaisuudestahan saattaisi vaikka maksaakin…

Jaa tämä artikkeli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *